ORTAQ TÜRK TARİXİ
GÖNDEREN : YALQUZAQ.COM
Xronoloji gerçäk tarix - 3
(avqust 1991 – may 1992 - ci illär)
Adil İrşadoğlu (Ăliyev)
Müdaxilä
1991-ci ilin avqust çevrilişi, SSRİ rähbärliyindä baş verän siyasi däyişikliklär Qarabağda härbi ämäliyyatların gedişinä hälledici täsir göstärdi. Sonrakı bir neçä ay ärzindä böhran därinläşdi vä lokal toqquşmalardan intensiv silahlı münaqişäyä keçid baş verdi.
Avqustun sonlarından etibarän märkäzin daxili qoşun qüvväläri faktiki olaraq Dağlıq Qarabağda FV rejimini häyata keçirmäkdän imtina etdi. Dağlıq Qarabağdakı ermäni qüvväläri yaranmış väziyyätdän istifadä edäräk açıq fäaliyyätä keçdi vä 1991-ci il sentyabrın 2-dä “Dağlıq Qarabağ Respublikası” deyilän oyuncaq qurumu yaratdıqlarını elan etdi. Bütün silahlı qruplaşmalar (yerli dästälär, partiya birläşmäläri, Ermänistandan gälän dästälär) “DQR-in özünümüdafiä qüvväläri” (sonralar “DQR-in müdafiä ordusu” adlandırıldı) adı altında birläşdirildi, onların ümumi sayı 15 min näfärä çatdırıldı.
Sentyabrın ortalarında ermänilär Goranboy rayonunun qärb hissäsindä XTMD-nin mövqelärinä hücum edäräk, ävväl itirdikläri bäzi yaşayış mäntäqälärinä näzaräti bärpa etdilär. Oktyabrın ävvällärindä ermäni quldur dästäläri Dağlıq Qarabağın bütün ärazisindän Azärbaycanlıları sıxışdırıb çıxarmağa başladılar. Bu vaxt SSRİ DİN-in qoşunları açıq şäkildä ermäni birläşmälärinä yardım göstärirdilär. Oktyabrın 28-dä ermänilär daxili qoşunların zirehli texnikasından istifadä edäräk Xocavänd rayonunun yaşayış mäntäqälärinä hücumlara başladılar. Nöyabrın 16-da härbi ämäliyyatlar Hadrut rayonu ärazisinä dä keçirildi. 1991-ci il noyabrın 24-ä qädär ermäni işğalçıları Qarabağın iri yaşayış mäntäqälärinin - Şuşa vä Xocalının ätraf ärazilärlä älaqäsini tamamilä käsdilär. Dağlıq Qarabağdan demäk olar ki, Azärbaycanlıların hamısı çıxarıldı. SSRİ DİN-in daxili qoşunları ermänilär täräfindän çıxış etdiyinä görä Azärbaycan DİN-in Xüsusi Täyinatlı Milis Dästäläri ilä toqquşmalara girir, itkilärä märuz qalırdı. Onların Qarabağda 1991-ci ildä 19 näfär äsgäri ölmüş, 34 näfär yaralanmışdı. SSRİ DİN daxili qoşunları dekabrın ortalarında regionu tärk etmäyä başladılar. Bu qoşunlar çıxarkän härbi texnika, silah-sursatının böyük bir hissäsini ermänilärä bu vä ya digär adlar altında tähvil verirdi. Mäsälän, Daxili Qoşunların 81-ci operativ polku 10 ädäd zirehli texnikanı, 1000-dän artıq atıcı silahı ermäni täräfinin näzarätinä verdi.
SSRİ-nin läğvi, Azärbaycan vä Ermänistanın müstäqillik äldä etmäsi ilä münaqişänin yeni märhäläsi başlandı. Azärbaycan bu märhäläyä hazırlıqsız daxil oldu. DİN vä DTK-nın härbläşdirilmiş birläşmäläri azsaylı vä zäif idi, onların dağ şäraitindä döyüş täcrübäsi yox idi. 1991-ci ilin sentyabrından 1992-ci ilin yanvarına qädär Müdafiä Şurası, Müdafiä Nazirliyi, Baş Qärargah yaradıldı. Lakin ordunun yaradılması üçün konkret addımlar atılmadı, 150 näfärdän ibarät bir batalyon formalaşdırıldı. Müxalifätin säyläri ilä könüllülärdän, AXC fäallarından ibarät bir neçä batalyon yaradıldı vä cäbhä bölgäsinä göndärildi. Artıq keçmiş SSRİ-nin Azärbaycanda olan härbi hissäläri qeyri-müäyyän väziyyätdä qalmışdılar.
Azärbaycandan färqli olaraq Ermänistan yaranmış yeni väziyyätdän daha çox yararlandı. Hämin ana qädär o, Azärbaycanı härbi quruculuq baxımından 3 il qabaqlayırdı. Ermänistanda vä Qarabağda 30 minlik ordu artıq formalaşdırılmışdı. 1991-ci ilin payızında Ermänistan rähbärliyi öz vätändaşlarının yenidän SSRİ silahlı qüvvälärinä härbi çağırışını bärpa etdi. Bu çağırışçılar härbi hazırlıq keçmäk üçün Zaqafqaziya härbi dairäsinin tälim märkäzlärinä, härbi hissälärinä göndärilir, sonradan isä Ermänistan silahlı qüvvälärinin tärkibinä qaytarılırdı. Ermänistan Moskvada siyasi hakimiyyätin bäzi yeni xüsusiyyätlärindän istifadä edäräk, härbi xarakterli bir sıra mäsäläläri öz xeyrinä häll edä bildi.
SSRİ daxili qoşunlarının çıxarılması qısa bir müddätä Qarabağda qüvvälär nisbätinin balanslaşdırılması ilä näticäländi. Bu şäraitdä Azärbaycanın könüllü dästäläri äks hücuma keçäräk Xankändi yaxınlığında Kärkicahan yaşayış mäntäqäsini azad etdilär vä Xankändindäki ermäni mövqelärinä ciddi täzyiqlär göstärmäyä başladılar. Bu vaxt şähärdän cänub vä qärbä doğru yüksäkliklärdän BM-13 “Katyuşa”, BM-21 “Qrad”, tank äleyhinä T-12 “Rapira” topları vä digär qurğulardan istifadä olunurdu. Eyni zamanda Ağdam rayonunda qüvvälärin cämläşdirilmäsinä cähd göstärilirdi, burada Qarabağın içärilärinä doğru hücum etmäk mäqsädilä DİN bölmäläri, ärazi batalyonları, AXC dästälärindän ordu birläşmäläri yaradıldı. Lakin bu väzifänin yerinä yetirilmäsi vahid rähbärliyin, märkäzläşdirilmiş idaräetmä sisteminin, rabitä vä arxa ilä älaqälärin olmaması ilä çätinläşirdi. Orduya çağırış kampaniyasının pozulması (1991-ci ilin dekabrından 1992-ci ilin martına qädär näzärdä tutulan 20 min näfär äväzinä 3614 näfäri orduya çağırmaq mümkün olmuşdu) yeni yaradılan hissälärin komplektläşdirilmäsinä imkan vermädi. Yuxarıda deyilän säbäblärdän Ağdam härbi qruplaşması yanvar-fevral aylarında faktiki olaraq fäaliyyätsiz qaldı, yalnız bir neçä uğursuz hücum cähdi ilä kifayätländi. Yanvarın 25-26-da 1-ci käşfiyyat batalyonunun da Daşaltıda ämäliyyat keçirmäk cähdi uğursuzluqla näticäländi, 100 näfärä yaxın ölän vä yaralanan oldu.
Yanvarın sonunda ermäni işğalçı dästäläri Dağlıq Qarabağda azärbaycanlıların son yaşayış mäntäqälärini zäbt etmäyä başladılar. Bu vaxt onlar 23-cü motoatıcı diviziyanın 366-cı polkunun, keçmiş Sovet Ordusunun Xankändi qarnizonunun älahiddä kimyävi müdafiä batalyonunun, hämçinin 42-ci särhäd dästäsinin kömäyindän istifadä edirdilär. Fevral ayının ilk yarısında ermänilär Kärkicahanı, Şuşa-Xocalı yolu vä Şuşa ätrafındakı yaşayış mäntäqälärini älä keçirdilär. Xocalı şähäri tam mühasiräyä alındı, ermäni artilleriyasının daimi atäşläri ilä hava älaqäsi dä käsildi. Şähärin azsaylı qarnizonu XTMD-nin rotası, ärazi batalyonu vä mina atanlar batareyasından ibarät idi. Fevralın 25-dän 26-na keçän gecä ermänilär 366-cı motoatıcı polkun bölmälärinin iştirakı ilä hücuma keçdilär, Xocalını vä yaxınlıqda yerläşän aeroportu zäbt etdilär. Bu hücum zamanı ermänilär xüsusi qäddarlıqla dinc ähalini qätlä yetirdilär, 613 näfär öldürüldü, 1000-dän artıq adam yaralandı. Azärbaycan härbi dästäläri martın 5-6-da Äsgäran, Xocalı istiqamätindä äks hücum keçirmäyä cähd göstärdilär, bir neçä tank Äsgäranın hüdudlarına çıxa bildi. Lakin hücum dayandırıldı, dästälär ävvälki yerlärinä qaytarıldı. Bu vaxt Zaqafqaziya härbi dairäsinin rähbärliyi täläsik 366-cı polkun şäxsi heyätini münaqişä zonasından çıxardı, hämin polkun 25 tank, 87 BMP, 28 BTR vä BRDM, 45 artilleriya-minaatan sistemi ermäni täräfinä verildi. Polkun 180 härbi qulluqçusu, o cümlädän 22 zabiti ermäni birläşmälärinin tärkibinä keçdi.
Qarabağda ermänilärin böyük härbi qüvväsi formalaşdırıldı, şärq vä cänub-şärq istiqamätlärindä (Äsgäran, Martuni, Hadrut) möhkämländirilmiş ärazilär yaradıldı.
Möhkämländirilmiş ärazilär bir neçä müdafiä hüdudundan, uzunmüddätli atäş qurğularından, mühändis istehkamlarından ibarät idi. Qarabağdakı işğalçı qruplaşmaların silah, sursat, yanacaqla täminatı, şäxsi heyätin rotasiyası hava yolu ilä Ermänistandan täyyarä vä vertolyotlarla (helikopterlärlä) tämin olunur, Xocalı aeroportundan, Xankändi vä Kolataqdakı vertolyot meydançalarından istifadä edilirdi.
May ayının ävvälindä Şuşanın müdafiäsi xeyli zäiflädi, şäxsi heyätin bir hissäsi şähärdän çıxarıldı. Şähärdä qalan qüvvälär Şuşa briqadasının qärargahı, reyd dästäsi, 3 tankı olan “Säbayıl” tank batalyonu, respublikanın 5 rayonundan gälmiş könüllülärin dästälärindän vä yerli milislärdän ibarät idi. Ermänilär mayın 7-dän 8-nä keçän gecä Şuşa üzärinä hücuma keçdilär. Düşmän hücuma çoxlu sayda canlı qüvvä cälb etmäklä, artilleriya, tank vä PDM-lärdän geniş şäkildä istifadä edirdi. Şuşanın müdafiäçiläri bir neçä däfä äks hücuma keçmäyä cähd göstärdilär, lakin 3 täräfdän mühasiräyä alındıqlarına görä şähäri tärk edib Laçına täräf çäkilmäli oldular. Sonrakı 7 gün ärzindä ermänilär hücumlarını davam etdirdilär. Mayın 18-dä ermäni qüvväläri Ermänistanın Gorus rayonu täräfdän vä Şuşa istiqamätindän eyni vaxtda häräkätä başlayaraq Laçını zäbt etdilär. Laçın ärazi müdafiä alayı döyüşä-döyüşä cänub istiqamätindä geri çäkildi. Bununla ermäni işğalçıları Ermänistanla Qarabağ arasında 20 km enindä dählizi älä keçirdilär. Ermänilär Naxçıvanın Sädäräk rayonu istiqamätindä hücuma keçäräk älavä gärginlik mänbäyi yaratdılar.
Cäbhädäki mäğlubiyyätlär Azärbaycanda hakimiyyät böhranına säbäb oldu, siyasi rähbärlikdä däyişikliklär baş verdi.
Ardı var...
Mänbä: Arxiv sänädläri, qäzet, jurnal materialları, televiziya, radio verilişläri vä şäxsi müşahidälärim.İlk däfä “Azad Qarabağ” qäzetindä çap edilib (02.03.2006. N-03).
VÄTÄNİ SEVMÄK İMANDANDIR ! İMANLI OLAQ ! VÄTÄNİ SEVÄK !
Hiç yorum yok:
Yorum Gönder