Translate

20 Nisan 2016 Çarşamba

4) ERMĂNİSTAN - AZĂRBAYCAN MÜHARİBĂSİ


ORTAQ TÜRK TARİXİ 

GÖNDEREN : YALQUZAQ.COM



Xronoloji gerçäk tarix - 4 
(iyun 1992 – yanvar 1993 - cü illär)
Adil İrşadoğlu (Ăliyev)

                                                             Ăks hücum

1992-ci ilin ortalarına doğru müharibänin miqyası ciddi şäkildä genişländi. MDB çärçiväsindä dövlätlärarası müqavilälärin bağlanması näticäsindä Azärbaycan vä Ermänistan onların ärazisindä yerläşän Rusiyaya mäxsus texnika, silah, maddi vä tälim bazalarını özlärinä götürdülär. 1992-ci ilin sonuna qädär bu ölkälärin ärazilärindäki Rusiyaya mäxsus härbi qruplaşmalar (4-cü ordu, 7-ci qvardiya ordusu, Zaqafqaziya härbi dairäsinin 34-cü härbi hava ordusunun bir hissäsi, 19-cu hava hücumundan müdafiä ordusu, Xäzär donanması) faktiki olaraq fäaliyyätini dayandırdı. Ermänistan 15-ci (Kirovakan), 164-cü (İrävan) motoatıcı diviziyaların, 7-ci qvardiya ordusunun silah vä texnikasını, o cümlädän 250 tank, 350 digär zirehli texnika, 350 artilleriya-minaatan sistemini älä keçirdi. Ermänistan may-iyun aylarında härbi xidmätä kütlävi çağırış häyata keçirdi. Laçın dählizi vasitäsi ilä älavä qüvvälär Qarabağdakı qruplaşmaların tärkibinä göndärildi. Bunun näticäsindä ermänilär Qarabağda ordu korpus birläşmäsinä uyğun olan 70 minlik canlı qüvvä, 100 ädäd zirehli texnika cämläşdirdilär.
Xalq Cäbhäsinin hakimiyyätä gälmäsi ilä Azärbaycanda väziyyät däyişdi. AXC öz proqram täläblärinä uyğun olaraq härbi väziyyätin käskin şäkildä däyişdirilmäsi xättini elan etdi. Müdafiä Nazirliyi Zaqafqaziya härbi dairäsinin 23, 60, 75, 295-ci motoatıcı diviziyalarının silah vä texnikası äsasında yeni hissälärin yaradılması prosesini sürätländirdi. Silahlı qüvvälärin vahid ştat strukturunun, idaräetmä sisteminin, rabitä, arxa cäbhä ilä älaqälärin yaradılması istiqamätindä müäyyän iräliläyişlär äldä olundu. Keçmiş SSRİ-nin müxtälif yerlärindän äsgär vä zabitlär geri çağırıldılar. 1993-cü ilin yanvar ayına qädär Rusiya Federasiyasından 1200 zabit Azärbaycana qayıtdı. Rusiya härbi komandanlığı silah vä texnikanın Azärbaycana verilmäsini här vasitä ilä längidirdi. Avropada qoşun vä silahların mähdudlaşdırılması vä ixtisarına dair müqaviläyä älavä olaraq qäbul edilmiş Daşkänd protokolunun täläblärinin äksinä Azärbaycan härbi aviasiya kvotasından (100 täyyarä) mährum edildi. İyunun 9-dan 10-na keçän gecä RF müdafiä naziri P. Qraçevin ämri ilä 60-cı aviasiya polkunun (Sitalçay) SU25 hücum täyyaräläri, 936-cı aviasiya polkunun (Kürdämir) SU24 bombardmançı täyyarälärinin hamısı Rusiya ärazisinä keçirildilär. Ruslar bu bazaları tärk edärkän bütün texnika vä avadanlığı mähv etdilär. Bundan sonra Azärbaycan digär aerodromlara näzaräti gücländirdi. Qala härbi bazasına 8 vertolyotdan desant endirildi vä näzarätä götürüldü. Dällär aerodromunda 16 MİQ 25 vä SU24 täyyaräsi, 1 ädäd İL76 näqliyyat täyyaräsi älä keçirildi. Rus komandanlığı texnika vä ämlakı sıradan çıxarır, silahları respublikadan känara çıxarmağa çalışırdılar. Güzdäkdä sursat anbarı diversiya näticäsindä partladıldı. Bu häräkätlärlä Azärbaycana ciddi zärär yetirildi.
Ermänistanın härbi komandanlığı iyunun optalarına Ağcakänd istiqamätindän Xanlara doğru hücum ämäliyyatı planlaşdırmışdı. Hämin ärazilärin minadan tämizlänmäsinä başlamışdılar. Azärbaycan ordusu düşmänin niyyätini başa düşäräk, onu qabaqlaya bildi. Azärbaycanın härbi-siyasi rähbärliyi irimiqyaslı äks-hücuma keçmäk haqqında qärar qäbul etdi. Härbi ämäliyyata baş qärargah räisi general Valeh Bärşadlı rähbärlik edirdi. İyunun ävvälindä Milli Ordunun xeyli qüvväsi (3-cü xüsusi motoatıcı briqada, 4-cü tank briqadası, Tärtär, Goranboy, Xanlar, Mingäçevir, Länkäran, Yevlax ärazi batalyonları, “Qurtuluş” batalyonu, daxili qoşun hissäläri) cäbhä xättinä yeridilmiş vä gizli şäkildä çıxış mäntäqälärindä cämläşdirilmişdilär.
İyunun 12-dä sähär Azärbaycan ordusunun hissäläri Xanlar vä Naftalan rayonları täräfdän Şaumyan rayon märkäzinä doğru güclü zärbä vurdular. Eyni vaxtda Ağdärädän cänuba, Äsgärandan şimala vä cänuba doğru, hämçinin Hadrut istiqamätindä zärbälär vuruldu. Härbi hissälärimiz yüksäk hücum sürätini saxlamaqla 48 saat ärzindä Şaumyan möhkämländirilmiş müdafiä xättini yardılar, düşmäni cänub istiqamätindä geri çäkilmäyä mäcbur etdilär, hämçinin Äsgäran şähärini iki täräfdän mühasiräyä aldılar. İyunun 15-dä ermäni komandanlığı bir qädär özünä gäldikdän sonra äks-zärbä endirmäyä, väziyyäti bärpa etmäyä cähd göstärdi. Äsgäran istiqamätindä ağır döyüşlärdän sonra Azärbaycan ordusu daha 6 yaşayış mäntäqäsini azad etdi, lakin ermänilär milli ordumuzun hücumlarını bu häddä dayandıra bildilär. Şimal sektorunda Azärbaycan ordusu härbi ämäliyyatları Ağdärä rayonunun içärilärinä doğru davam etdirdi. İyunun 17-dän iyulun 9-na qädär Milli Ordunun hissäläri düşmänin müqavimätini qıraraq Ağdärä (4 iyul), Marquşevan, Marağa, Aterk yaşayış mäntäqälärini azad etdilär, Särsäng su anbarının şimal sahilinä näzaräti bärpa etdilär. Münaqişänin nizama salınmasına dair danışıqların yeni märhäläsinin başlanması ilä älaqädar iyulun 9-da Azärbaycan härbi ämäliyyatları dayandırdı.
Ermänistan rähbärliyi operativ pauzadan istifadä edäräk härbi hissälärini gücländirdi, Laçın dählizi vasitäsi ilä älavä qüvvälär gätirdi. Bundan sonra ermänilär iyulun 15-dä äks-hücuma keçdilär. Näticädä onlar ärazilärin bir hissäsini yenidän zäbt edä vä Ağdäräyä yaxınlaşa bildilär. Avqustun ävvälindä Azärbaycan ordusu bu istiqamätdä cavab zärbäsi vurdu. Uğurlu ämäliyyat näticäsindä silahlı qüvvälärimiz düşmäni darmadağın etdilär, Särsäng su anbarı zonasına näzaräti tam älä keçirdilär, Ağdärä-Kälbäcär avtomobil yolunun 121 km-lik hissäsini düşmänin näzarätindän çıxardılar vä Tärtär çayını keçäräk cänub istiqamätindä irälilädilär. Sentyabrın 2-dä Azärbaycan härbi hissäläri 83 günlük hücum ämäliyyatını başa vuraraq Çıldıran yaşayış mäntäqäsinä çıxdılar. Bu ämäliyyat näticäsindä Dağlıq Qarabağın ärazisinin 13 hissäsi ermäni işğalından azad edildi. Sentyabrın ävvälindä bu sahädä cäbhä xätti Xaçınçay vadisi boyunca müäyyänläşdi. Ermänistan işğalçı ordusu böyük itkilär verdi. Ämäliyyat zamanı täkcä 3-cü xüsusi motoatıcı briqadanın hücum sektorundan ermänilär ölän vä yaralananlarla 2 min näfärä qädär canlı qüvvä, 50 ädäd zirehli texnika, 16 artilleriya-minaatan sistemi itirdilär. 5 tank, 8 PDM, 3 artilleriya sistemi älä keçirildi.
Yay kampaniyası zamanı digär istiqamätlärdä äsasän mövqe döyüşläri aparılırdı. Täräflär Dağlıq Qarabağın şärq vä cänub-şärq perimetri ilä yaşayış mäntäqäläri uğrunda ämäliyyatlar häyata keçirirdilär. Ermänistanla särhäd zonasında härbi hissälärimiz avqustun 8-dä ermäni birläşmälärini Başkänd anklavından vurub çıxardı. Ermäni täräfi müxtälif sektorlarda, birinci növbädä Laçın dählizi ärazisindä därininä eşalonlaşdırılmış müdafiä sistemi yaradırdı. Azärbaycanın Härbi Hava Qüvväläri SU25 hücum, MİQ21, MİQ25 qırıcı, L29 tälim-döyüş täyyarälärindän istifadä edäräk avqustun ortalarından etibarän düşmänin Xankändi rayonundakı mövqelärinä havadan zärbälär endirmäyä başladılar.
General-leytenant V. Bärşadlı baş qärargah räisi väzifäsindän istefa verdikdän sonra, sentyabrın ävvälindä Azärbaycanın härbi rähbärliyi Qarabağın şimalında härbi ämäliyyatları dayandıraraq, äsas zärbäni Laçın dählizi istiqamätinä yönältdi. Sentyabrın 18-dä bir briqadanın qüvväläri ilä Laçın dählizinin şimal hissäsinä doğru hücum başladı. Eyni vaxtda 3-cü dağ atıcı alayın hissäläri paraşüt-desant dästäsinin kömäyi ilä Şuşa şähäri istiqamätindä häräkät etdi. Üçüncü zärbä Dağlıq Qarabağın cänub-şärq sektorunda, Xocavänd rayon märkäzi istiqamätindä vuruldu. İki gün ärzindä Milli Ordumuzun hissäläri ermäni müdafiä sisteminin içärilärinä doğru xeyli irälilädilär. Laçın dählizi zonasında ermänilärin älaqä imkanları faktiki olaraq käsildi, Xocavänd şähäri azad edildi. Härbi hissälärimiz Laçın şähärinin birbaşa yaxınlığına çıxdılar. Hücumu inkişaf etdirmäk üçün bütün imkanlar var idi, lakin Rusiyanın därhal Azärbaycan hakimiyyätinä täzyiqlär göstärmäsi näticäsindä ämäliyyatlar dayandırıldı. Bununla da härbi baxımdan särfäli olmayan pauzanın yaranması ilä Azärbaycan müharibänin gedişindä hälledici dönüş yaratmaq imkanını itirdi.
Yay kampaniyası zamanı här iki täräf ciddi itkilärlä üzläşdi. Azärbaycan 70, ermänilär isä 30 döyüş maşını itirdilär. Azärbaycanın çox itki vermäsi hücum edän täräf olması, hämçinin näyin bahasına olursa-olsun yaxşı näticänin äldä edilmäsi ämri ilä bağlı idi.
Payızda täräflär äsasän mövqe döyüşläri ilä kifayätlänir, daha çox atäş nöqtälärinin mähv edilmäsinä, käşfiyyat-diversiya qrupları, snayperlärdän istifadä olunmasına üstünlük verirdilär. Ermänilär väziyyätdän istifadä edäräk äks-hücumlar täşkil etdilär, näticädä Ağdam rayonunun bir neçä yaşayış mäntäqäsini, Xocavänd şähärini (oktyabr) älä keçirdilär. Noyabrın 16-da ermäni birläşmäläri Dağlıq Qarabağın şärq sektorunda hücuma keçäräk cänub istiqamätindän Ağdama yaxınlaşdılar. Bakı härbi mäktäbinin kursantlarından ibarät batalyon düşmänin hücumunu dayandırdı vä onları geriyä atdı. Noyabrın 23-dä Azärbaycanın daxili qoşunlar alayı şimal sektorunda hücum ämäliyyatına başladı vä ermänilärin Sırxavänd müdafiä xättini tutdu, lakin bir gündän sonra älavä kömäk gälmädiyinä görä geri çäkilmäli oldu.
Daha çox fäallıq Laçın dählizi zonasında hiss olunurdu. Oktyabr-dekabr ayları ärzindä här iki täräf däfälärlä dählizin cänub vä şimal sämtlärindäki hälledici mövqeläri älä keçirmäyä cähdlär göstärdilär. Ermänistanın işğalçı qüvväläri Laçın dählizindäki härbi hissälärimizin diqqätini yayındırmaq mäqsädi ilä dekabrın 10-12-dä Zängilan rayonu ärazisindä fäallaşdılar vä hämin rayonun 8 yaşayış mäntäqäsini zäbt etdilär. Düşmänin bu häräkätläri näticäsindä härbi ämäliyyatlar Azärbaycan-Ermänistan särhädlärinä keçdi. Azärbaycanın härbi rähbärliyi düşmänin särhädboyu vä Ermänistanın içärilärinä doğru mövqelärinä raket-artilleriya vä aviasiya zärbäläri vurmaq mäcburiyyätindä qaldı. Bu zärbälär näticäsindä Qafan, Gorus, Vardenis, Krasnoselsk, İcevan şähärlärinä xeyli zärär yetirildi. Härbi hissälärimiz Qafan rayonuna doğru hücuma da keçdi.
1992 vä 1993-cü ilin soyuq qış şäraitindä Azärbaycan ordusu cäbhänin şimal sektorunda geniş härbi ämäliyyata başladı. Yanvarın 15-dä härbi hissälärimiz Çıldıran, Sırxavänd istiqamätindä häräkät etdilär. Mäqsäd burada möhkämländikdän sonra Xankändinä doğru irälilämäk idi. Färrux yaşayış mäntäqäsi vä “Qlobus” yüksäkliyi yaxınlığında gärgin döyüşlär getdi. Lakin qarşıya qoyulmuş väzifäni yerinä yetirmäk mümkün olmadı. Yaranmış väziyyätdä Azärbaycan härbi rähbärliyi müdafiäyä keçmäk haqqında ämr verdi. Bu qärar 1993-cü il yaz-yay kampaniyasındakı uğursuzluqların äsasını qoydu.

Ardı olacaq...

Mänbä: Arxiv sänädläri, qäzet, jurnal materialları, televiziya, radio verilişläri vä şäxsi müşahidälärim. İlk däfä “Azad Qarabağ” qäzetindä çap edilib (16.03.2006. N-05).
VÄTÄNİ SEVMÄK İMANDANDIR ! İMANLI OLAQ ! VÄTÄNİ SEVÄK !


Hiç yorum yok:

Yorum Gönder